Lataa ja tulosta tämä opas

Sovellukset, verkkosivustot ja verkkomedia saattavat olla välttämättömiä, kun haluat lukea uutisia, etsiä elämää helpottavia vinkkejä tai nauttia viihteestä. Mutta kaiken sisällön keskellä voi olla hankalaa löytää juuri se tieto, jota etsit.

Lisäksi voi olla vaikea erottaa fakta ja fiktio verkkovideoista, ‑kuvista tai ‑artikkeleista. Persoonallisuustestit, jotka yrittävät profiloida sinua, järkyttävät otsikot ja muokatut valokuvat tai videot, jotka saattavat vakuuttaa sinut täysin toisenlaisesta todellisuudesta, ovat esimerkkejä siitä, että verkossa näkemäsi asiat eivät aina ole sitä miltä näyttävät.

Voi olla sekä siunaus että kirous, että meillä on pääsy niin suureen määrään tietoa. Ongelmia aiheutuu, kun asioita ei ole selvästi merkitty tai ne ovat harhaanjohtavia. Silloin on vaikeaa tietää mikä on mitä. Kyse ei ole vain vääristä tiedoista, valeuutisista tai poliittisista mainoksista: edes hassua kuvankäsittelyohjelmaa ei ehkä ole suunniteltu niihin tarkoituksiin, joihin voisi kuvitella. Paras tapa puolustautua on esittää kriittisiä kysymyksiä, jotta opit tunnistamaan eron vaarattoman parodian ja huijauksen välillä, tarkoituksella harhaanjohtavan tai vain huonosti tutkitun sisällön välillä ja havaita varoitussignaalit ja epäluotettavat lähteet.

Tässä Data Detox ‑osiossa tutkitaan väärää tietoa koskevia aiheita ja trendejä. Aloitamme tutustumalla tarkemmin jokaisen omaan vastuuseen ja sen jälkeen käsittelemme aihetta laajemmin. Samalla annamme neuvoja, miten navigoida kaiken tämän keskellä.

Aloitetaan!

1. Ymmärrä oman vaikutuksesi merkitys

Tykkääminen, jakaminen, uudelleentwiittaminen ja edelleenjakaminen ovat kaikki tapoja olla vuorovaikutuksessa verkossa näkemiesi asioiden kanssa, ja sinun tekemisilläsi on suuri vaikutus. Kun tarpeeksi moni ihminen näkee kuvan, videon tai postauksen, se leviää nopeasti ja muuttuu ns. viraaliksi.

Pysähdy hetkeksi ja kysy itseltäsi: Miten minä vaikutan verkossa? Milloin viimeksi olen lähettänyt näkemäni järkyttävän tai hauskan artikkelin, otsikon, videon tai kuvan vain muutamassa sekunnissa ystävilleni? Tutkijat ovat havainneet, että viraaleiksi päätyvät tarinat ja kuvat ovat todennäköisimmin niitä, jotka saavat sinut tuntemaan pelkoa, inhoa, kunnioitusta, vihaa tai ahdistusta. Jos teit juuri näin tänä aamuna, älä huoli!

Tiesitkö? Jakaminen voi aiheuttaa ns. lumipallovaikutuksen. Jos yksi henkilö jakaa artikkelin 10 ystävänsä kanssa ja heistä jokainen 10 muun henkilön kanssa, se on tavoittanut yli 100 ihmistä vain muutamassa sekunnissa. Tämän vuoksi jaetun jutun peruminen tai virheiden korjaaminen on erittäin vaikeaa.

Jakaminen on välittämistä

Jakaminen on tapa osallistua. Kun jaat jotain (mitä tahansa), mahdollistat julkaisun muuttumisen viraaliksi. Entä jos se osoittautuukin esimerkiksi valeuutiseksi, haluatko todella, että nimesi ja maineesi liitetään siihen? Ennen kuin jaat linkin, mieti, levitätkö jotakin valheellista, tuhoavaa tai vihamielistä.

2. Harkitse tarkkaan ennen kuin teet persoonallisuustestin

Milloin viimeksi näit testin (joko teksti- tai valokuvasuodattimissa), jonka avulla saisit selville esimerkiksi

• mikä vuosikymmen olet
• mikä on voimaeläimesi
• mikä Disney-konna olet
• millainen on täydellinen lomasi
• mikä Game of Thrones ‑hahmo olet
• ja niin edelleen ja niin edelleen!

Vaikka on täysin mahdollista, että testi on vain hauska ja suunniteltu viihteeksi, on myös mahdollista, että kysymykset on muotoiltu huolellisesti keräämään tietoja persoonallisuutesi luokittelemiseksi ns. psykometristen mallien mukaisesti. Yleisimmin käytetty psykologinen profilointiasteikko mittaa persoonallisuuttasi viiden piirteen perusteella: openness eli avoimuus, conscientiousness eli tunnollisuus, extroversion eli ekstroverttiys, agreeableness eli sovinnollisuus ja neuroticism eli neuroottisuus (tunnetaan myös lyhenteellä OCEAN) yrittäessään ottaa tähtäimeensä tehokkaammin sinut tai kaltaisesi ihmiset.

Tiesitkö? Juuri tällainen oli se persoonallisuustesti, joka sai Facebookin ja Cambridge Analytican vaikeuksiin profiloimalla käyttäjät ja hyödyntämällä heidän tietojaan heidän tietämättään.

Vastauksesi vaikkapa Mikä Simpsonien hahmo olet? ‑testiin ja muut tavat, joita selaimet, sovellukset tai muut liitetyt tuotteet, kuten kanta-asiakaskortit, valvovat, voivat antaa analyytikoille käsityksen siitä, millainen henkilö olet ja mistä asioista välität. Näin ne pystyvät vaikuttamaan siihen, että ostat esimerkiksi kenkäparin, tai jopa rakentamaan profiilin sinusta saadakseen selville, miten pystyisivät vaikuttamaan äänestyskäyttäytymiseesi seuraavissa vaaleissa.

Pidä salaisuudet salaisuuksina

Kun ajattelet yksityisiä tietoja, ensimmäisenä mieleesi tulevat varmasti salasanat, henkilötunnus ja pankkitilin numero. Pelkosi, ärsytyksen aiheesi tai tavoitteesi ovat kuitenkin myös yhtä henkilökohtaisia asioita. Data-analyytikot pitävät näitä yksityiskohtia arvokkaina tietoina, jotka kertovat sinusta ihmisenä. Harkitse tarkasti aina, ennen kuin annat tällaisia tietoja itsestäsi kyselyiden tai persoonallisuustestien avulla.

Löydä vinkkejä tietojesi puhdistamiseen vaalien alla täältä.

3. Älä tartu syöttiin

• ”Et ikinä usko näitä kauneusniksejä (viides kohta on käänteentekevä!)”
• ”Uskomatonta! Nainen söi tätä joka päivä ja nyt...”
• ”Mies vastaan hai: Et ikinä usko, mitä tapahtui...”

Milloin viimeksi napsautit tällaista otsikkoa tai videota? Ehkä otsikko mainosti yhtä asiaa, mutta linkki johti sisältöön, joka oli hyvin erilainen kuin luulit? Voi olla, että otsikko näytti jännittävältä, mutta artikkeli oli todella tylsä. Ehkä et ollutkaan erityisen järkyttynyt tai yllättynyt.

Tämä johtuu siitä, että sinua houkuteltiin napsauttamaan otsikkoa.

Klikkiotsikko on termi, jota käytetään kuvaamaan sensaatiomaisia, epärehellisiä tai keksittyjä otsikoita, joiden tarkoituksena on provosoida ihmisiä napsauttamaan otsikkoa tai linkkiä. Mitä enemmän huomiota artikkeli, video tai kuva kerää, sitä enemmän rahaa sen avulla todennäköisesti ansaitaan. Tämä tarkoittaa sitä, että sisällöntuottajien tarkoituksena on sanoa mitä tahansa, jotta napsautat tai jaat heidän sisältöään.

Käyttämäsi alustat (kuten Facebook ja Instagram) luovat sinusta henkilöprofiilin,. Sen perusteella saatat saada räätälöityjä otsikoita, jotka on luotu aiheuttamaan sinussa tuntemuksia, jotka puolestaan todennäköisesti saavat sinut napsauttamaan otsikkoa.

Klikkiotsikoita voi esiintyä myös väärien tietojen yhteydessä, mutta ei aina. Kun alat tunnistaa klikkiotsikoita, huomaat, että niitä on kaikkialla: YouTubessa, blogeissa ja iltapäivälehdissä.

Etsi tietojen lähde

Kun törmään klikkiotsikkoon, älä katso pelkkää otsikkoa. Jos linkki näyttää turvalliselta, napsauta artikkelia ja selvitä, kuka jutun kirjoitti, milloin se julkaistiin ja mihin lähteisiin siinä viitataan. Voi olla, että artikkeli sisältää huomautuksen maksetusta sisällöstä tai mainoksista, tai se saattaa olla luokiteltu mielipidekirjoitukseksi. Nämä yksityiskohdat voivat auttaa päättämään, onko koko juttu jakamisen arvoinen.

4. Varo väärennöksiä

Deep fakes eli koneelliset väärennökset ovat videoita, äänileikkeitä tai kuvia, joita on muutettu digitaalisesti, tyypillisesti korvaamaan jonkun kasvot tai liikkeet tai muuttamaan heidän sanojaan. Vaikka deep fakes on uusi termi, tällaisia väärennöksiä on oikeastaan ollut olemassa muodossa tai toisessa kautta aikojen (kuten vuoden 1917 Cottingley Fairies valokuvassa tai Forest Gump ‑elokuvassa vuodelta 1994). Niin sanottujen halpojen väärennösten luominen on vieläkin helpompaa. Ne ovat harhaanjohtavaa sisältöä, joka ei vaadi kehittynyttä tekniikkaa, vaan luodaan yksinkertaisesti lisäämällä väärä otsikko valokuvaan tai videoon tai käyttämällä vanhentunutta sisältöä kuvaamaan nykyistä tapahtumaa.

Vuonna 2019 Brasilian Amazonin tulipalojen ollessa pahimmillaan, julkkikset ja poliitikot, kuten Ranskan presidentti Emmanuel Macron, jakoivat kuvia tuhoutuneista metsistä... vaan eivät kyseiseen tulipaloon liittyvistä metsistä. Mother Jones ‑julkaisussa havaittiin, että jaetuimmat eli viraaleimmat valokuvat eivät olleet peräisin vuoden 2019 metsäpaloista Brasiliassa, vaan vuodelta 1989.

Miten näin pääsi käymään? Todennäköisimmin hyvää tarkoittavalla taholla oli kiire, he eivät tehneet riittävästi taustatutkimusta ja vain julkaisivat kuvat verkossa. Heijastusvaikutusten ansiosta kuvasta tuli viraali ennen kuin virhe ehdittiin korjata.

Saattaa tuntua mahdottomalta todella torjua väärennöksiä, mutta voit tehdä jotakin hyvin tärkeää: pidä jalat maassa.

Pidä jalat maassa ja perehdy asioihin

Aivan kuten klikkiotsikoidenkin kohdalla, älä usko kaikkea. Jos näkemäsi video tai valokuva näyttää yllättävältä tai sokeeraavalta, tunnista tunteesi ja mieti, onko asiassa koira haudattuna. Jos huomaat, että näet saman kuvan useasti tai se on jaettu sinulle useita kertoja, on ehkä syytä etsiä kuvan oikea lähde.

Silloin on syytä kysyä tarkennuksia: kuka tämän julkaisi (mikä verkkosivusto, kuka on tekijä)? Milloin se julkaistiin? Jos kyseessä on kuva, tee käänteinen kuvahaku TinEye ‑sivustolla ja katso, mistä muualta kuva löytyy.

Tarkista muut uskottavat uutislähteet ennen kuin pidät sitä totena ja jaat sen ystävillesi ja perheellesi.

5. Etsi totuus verkosta.

Valeuutiset-termillä viitataan erilaisiin epätarkkoihin tai harhaanjohtaviin tietoihin. Esimerkiksi satiiri, huonosti tutkittu tai vahvistamaton sisältö, huijaukset ja petokset saattavat sisältää tällaisia tietoja. Valeuutisia ei aina levitetä vahingoittamistarkoituksessa. Riippumatta jakamisen syistä tulos on kuitenkin yleensä sama: uutisen vastaanottavat ihmiset uskovat, että jokin vale on oikeasti totta tai että tapahtui jotakin, mitä ei tosiasiassa koskaan tapahtunut.

Parhaimmillaan se voi olla hauska meemi. Pahimmillaan se voi olla virheellistä terveystietoa tai väärää poliittista tietoa.

Vaikka kuinka yrittäisit tutkia ja esittää kriittisiä kysymyksiä lukemistasi artikkeleista, saatat silti olla hämmentynyt. Muista kuitenkin: et ole yksin!

Kaikkien panosta tarvitaan

Vaikkei verkkosivusto tunnustaisi omia virheitään, ei se tarkoita sitä, että se ei tekisi niitä. Itse asiassa luotettavimmat julkaisut ovat erityisen varovaisia totuuden suhteen, ja ne työllistävät ihmisiä tai kokonaisia osastoja, joiden ainoa tehtävä on faktojen tarkastaminen.

Etsi lähteitä, jotka korjaavat virheensä. Vielä parempi, jos korjaus mainitaan artikkelin alussa ja jaetaan sosiaalisessa mediassa, joten se ei ole turhan hankalasti löydettävissä.

Verkosta löytyy myös työkaluja avuksesi. PolitiFact ja Snopes torjuvat väärää tietoa käyttämällä kirjailijoita, toimittajia ja muita apulaisia tarkistamaan huhuja ja juoruja. Selainlaajennukset kuten NewsGuard, TrustedNews, ja Official Media Bias Fact Check Icon näyttävät arvostelut, sijoitukset ja raportit jokaisesta vierailemastasi uutisverkkosivustosta. Voit käyttää näitä tietoja päättääksesi itse.

Voit jopa harkita ottavasi asiaksesi tutkia näitä asioita itse. Apunasi voit käyttää Tactical Tech:in The Kit ‑sivuston vinkkejä.

6. Puhkaise kuplasi

Kun verkkosivustot ja sovellukset ovat rakentaneet kiinnostuksen kohteittesi perusteella sinusta profiilin, saatat saatat joutua ns. suodatinkuplaan. Tällöin palvelut tarjoavat sinulle lisää samanlaisia tarinoita, joita olet napsauttanut aiemmin. Kuinka tämä käytäntö rajoittaa tai muuttaa sitä, mistä kuulet ja mitä näet?

YouTube on selkein esimerkki alustasta, joka suosittelee sisältöä katsomasi sisällön perusteella (tunnetaan myös nimellä ”algoritminen kuratointi”), mutta vastaavia asetuksia löytyy Netflixistä, Spotifysta, Instagramin ja Twitterin hakusivuilta, Facebook-syötteestä ja Amazonista.

Suodatinkuplaan päätyminen voi saada ihmiset näkemään täysin erilaisia tarinoita, uutisotsikoita, artikkeleita ja mainoksia, kuten interaktiivinen artikkeli Blue Feed, Red Feed osoittaa.

Saattaa kuulostaa hyvältä, että näet vain sinulle räätälöityä sisältöä. Mieti kuitenkin tätä esimerkkiä: samalla tavalla kun sinun kiinnostuksesi koiran koulutusvideoihin saa YouTuben suosittelemaan sinulle jatkossakin vastaavia koiravideoita, naapurisi kiinnostus salaliittovideoihin samalla alustalla saa hänet jatkamaan samaa rataa. Pahimmassa tapauksessa suodatinkuplat voivat tehdä naapureista, yhteisöistä ja jopa kokonaisista kansoista polarisoituneempia.

Selvitä, oletko suodatinkuplassa! Vertaa kaverisi tai perheenjäsenesi kanssa mitä aiheita näette ensimmäisenä uutissovelluksessa tai sosiaalisen median syötteissä. Oletko yllättynyt tuloksista? Oletteko samassa vai eri kuplassa? Kummassakin tapauksessa voit suositella heille Data Detoxin vinkkejä!

Jos tiedät, että katselet algoritmisesti kuratoitua sisältöä, joka on suunniteltu erityisesti sinulle käyttämissäsi sovelluksissa ja verkkosivustoilla, seuraa kysymys: kuinka voit rikkoa kuplasi?

Anna muutoksen tuulien puhaltaa ja sekoita uutissisältöä

Hyvä tapa räjäyttää suodatinkupla on tilata palveluita, jotka kokoavat uutisia ja tietoja useista lähteistä ja monipuolisista näkökulmista. Sellaiset RSS-syötteet, foorumit ja postituslistat, jotka jakavat tietoja monista eri näkökulmista ja teemoista, voivat auttaa sinua näkemään maailman kuplasi ulkopuolella. Voit aloittaa lukemalla vaikkapa Global Voices ‑sivustoa ja The Syllabus ‑sivustoa.

Jos näistä vihjeistä oli sinulle hyötyä, tutustu kohtaan Vaihda oletusasetuksia parantaaksesi digitaalista hyvinvointiasi ja ota talteen lisää Data Detox ‑vinkkejä!

Yhteistyökumppanit:

Rahoittajana Euroopan unioni